Kaikkea minunkin on luettava

ennen kuolemaa

kuultava yhtä ja toista

mikä rikkoo korvia sydäntä mieltä selän pitkiä lihaksia

ennen kuin saa jättää hyvästit

siirtyä seuraavaan

hipaista aikaa poskelle

ja hyvästellä

Harmaiden latojen suojissa selaan läpi

nekin runoilijat

jotka eivät osaa kirjoittaa

sillä haluan oppia sanomaan

asiat niin ettei kukaan pääse osoittelemaan sormellaan

Varovaisesti tunnustelen myös oikeita kirjoittajia

Kuljen kiveltä kivelle

koko suon tai selän

asfalttisen pellon

Sanat loppuvat silti

vaikka silmät näkevät enemmän

korvat kädet

Loppuvat heti alkuunsa

kun pitäisi koittaa sanoa jotain tästä

tai tuosta

niistä kaikista pienistä ja suurista

joita Elämä toi

tai vei

Ja vaikeinta sanoa mitään siitä

millaista täällä oli ennen kuin asetuimme asumaan

limittäin

kerroksittain

toisiamme tutkimatta

näkemättä